torstai 14. maaliskuuta 2019

Story Cubes - lauseita

Viime maanantaina Luomio kerääntyi pelaamaan Story Cubes noppien ääreen. Tehtävänä oli kertoa noppien kuvista yksi virke. Lyhyydestään huolimatta, syntyi kerhokerralla yllättäviäkin yhden virkkeen teoksia. Tässä muutama tuotos:


Matkalainen vaelsi halki mustanpuhuvan kuumetsän taivaankruunu yllään, kun hän äkkiä alkoi tuntea olonsa kuumeiseksi ja päätti pysähtyä äkkiä eteensä ilmestyneeseen torniin, mutta siihen hänen hyvä ideansa sitten kilpistyikin, koska huipulle johtivat jyrkät portaat, eikä hän jaksanut kiivetä niitä.
Ruoska olallaan ja kamera vyöllään koditon kulkuri laskeutui dinosaurusten luiden peittämälle kaivon pohjalle, josta avautuvasta käytävästä kuului ulvontaa, mutta kulkuri ei pelännyt vaan riensi vanhalle arkulle, jonka hakkasi kirveellään päreiksi ja poistui sitten pikaisesti sopivasti sijoitettuja portaita pitkin.
Rapujen sateessa pyhä kuningas
Kipuaa kaivosta katveeseen puitten,
ja parantava melodia loksauttaa
koko repullisen palasia yhteen.

           -L.A. Hellestrand

--------
Kuninkaan miettiessä reittiä majakalle, hän eksyi suojaisaan metsään ilman eväitä, kun hän putosi reppuineen kuoppaan, jonka pohjalta löytyi vain itsemurhapilleri.
Sateisena yönä huilu kimittää surkeaa laulua helvetinportin suulla, joka nielaisee merta syvempiin kuiluihin, eikä toivoa kipuamisesta takaisin valoon ole edes Valtiaalla, jonka ainoa omaisuus on sydämen riutunut palanen, ja senkin on metsänhenget piiloittaneet vanhan kaivon syvään siimekseen.
(Alkuperäinen: Sateisena yönä huilu kimittää surkeaa laulua helvetinportin suulla, joka on merta syvempi, eikä toivoa kipuamisesta ylös ole edes Valtiaalla, jonka ainoa omaisuus on sydämen puuttuva palanen, ja senkin rapu nappasi mukaansa pudotessaa metsän ainoaan vedelliseen kaivoon.)

          -Mili


Lisäksi nopista muodostui yhdessä koottu tarina puolitusesta, ja hänen pakonsa viikinkien häkistä. Tarina on nauhoitteella, ja ilmestyy blogiimme kirjattuna lähipäivinä!
Extrana vielä muutama arkistoon unohtunut talvinen tarina:

Joulumanteleita
Petteri Punakuono oli tiputellut poronmanteleita lanttulaatikkoon.Tip tap tip tap tipe tipe tip tap. (*)
Joulupukin salarakas huomasi senja käski Joulupukin erottaa Petterin jouluyön valjakosta.Joulupukki sanoi: mietitään sitten, kun joulu on ohi.Tip tap tip tap tipe tipe tip tap.
Petteri täytti rekeen lastatut paketit yön aikana poronmanteleillaja Joulupukki kärsi hajusta koko jouluyön.Tip tap tip tap tipe tipe tip tap.
 - Joulutrolli

(*Tip tap -rivit luetaan Nisse-polkan ”hupsis tupsis” -säkeiden melodialla.)



Lumipeitto
Valkoinen lumi tipahtelee kuusien oksilta metsän piilossa.Karhunpentu käpertyy lämpimän turkin suojelevaan otteeseen.Kettu valittaa kylmyyttä.Metsän ainut ihminen kuiskaa taivaisiin,
”Varjelethan pienoistani?”
Lumi peittelee ruumiin viimeiselle levolle.Metsän siimeksessä lumipeitto vielä hetken näyttää kuvaa hukkuneesta,kunnes varjot värjäävät lumenkin harmaaksi.
-Mili

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti